Katja Taimela

Taimela Katja e mail

Yhteystiedot

Katja Taimela
katja.taimela@eduskunta.fi
Puhelin 050 512 2629 ja 09 432 3154

Avustaja: Antti Kotti
antti.kotti@eduskunta.fi
Puhelin 0400 443 636

 

Tervetuloa sivuilleni!

 

Käy peremmälle ja löydät rautaisannoksen minusta, ajatuksistani ja tekemisistäni. Jos jokin asia jää epäselväksi tai haluat muuten ottaa yhteyttä, älä turhaan ujostele. 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katja Taimelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 291/2017 vp:

Onko hallitus tietoinen elatusmaksurästien laajuudesta vuosittain, pitääkö hallitus tätä merkittävänä epäkohtana ja onko hallituksella aikomuksena tehostaa elatusmaksujen perintää sekä mahdollisesti sanktioida maksujen laiminlyöntejä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitus on tietoinen elatusapuvelkojen laajuudesta. Vuonna 2016 Kela peri maksamattomia elatusapuja yhteensä 70,4 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa perittävää elatusapua oli jäljellä 202,0 miljoonaa euroa. Edellä mainitut summat tarkoittavat koko elatusapuvelkaa - eivät siis pelkästään Kelan elatustukena maksamaa määrää.

Elatustuen maksaminen perustuu lastenvalvojan vahvistamaan elatussopimukseen tai tuomioistuimen tuomioon. Elatustukilain (580/2008) mukaan, kun elatustukipäätös on tehty, siirtyy elatusapuvelan perintä Kansaneläkelaitokselle (Kela). Tällöin Kela perii jo kertyneen elatusapuvelan ja jatkossa erääntyvän elatusapuvelan viivästyskorkoineen. Lain mukaan Kelan on elatusvelvollisen hakemuksesta jätettävä takautumissaatava perimättä siltä osin kuin elatusavun maksamisen laiminlyönti on johtunut elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä.

Lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa elatusapuvelkojen perintää turvataan monin tavoin. Elatustukilain mukaan Kelan on ryhdyttävä elatusavun perintään ulosottotoimin, ellei elatusvelvollinen kohtuullisessa määräajassa maksa erääntyneitä elatusapuja tai ala riittävässä määrin maksaa elatusapua vapaaehtoisesti. Elatusapuvelan perintää varten Kelan käytössä oleva sähköinen tietojärjestelmä siirtää velan ulosottoperintään automaattisesti, jos velkaa ei makseta tai siitä ei ole tehty maksusuunnitelmaa.

Elatusapuvelkaa peritään velan vanhentumiseen saakka. Lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975, jälj. elatusapulaki) mukaisesti elatusapuvelka vanhentuu viiden vuoden kuluessa siitä vuodesta lukien, jona elatusapu on erääntynyt. Elatusapu on ulosmittauksessa ns. etuoikeutettu saatava. Käytännössä elatusapusaatavien etuoikeusasema tarkoittaa sitä, että esimerkiksi toistuvaistulon (palkka, eläke) ulosmittauksissa muut (etuoikeudettomat) velkojat saavat suorituksen vasta, kun koko elatusapusaatava tulee perityksi. Omaisuuden realisoinneissa elatusapusaatavat suoritetaan etuoikeusjärjestyksessä heti täytäntöönpanokulujen ja mahdollisten panttisaatavien jälkeen.

Elatusapuun voidaan ulosottokaaressa (705/2007) olevan säännöksen nojalla kohdistaa myös ns. ankara palkan ulosmittaus, jossa ulosmitataan normaalia suurempi rahamäärä. Em. säännös on poikkeuksellinen, sillä vastaavaa säännöstä ei ulosottokaaressa muiden saatavien osalta ole. Samoin ulosottoperinnässä olevalle elatusapusaatavalle voidaan vain erityisen painavasta syystä antaa ns. vapaakuukausia tai ulosottokaaressa tarkoitettu lykkäys.

Elatusavut on poikkeuksellisesti huomioitu myös maksuaikaa koskevassa ulosottokaaren säännöksessä, jonka mukaan ulosottomies ei ilman hakijan suostumusta saa antaa maksuaikaa, jos perittävänä on lapsen elatusapu. Myös maksukiellon päättymisen osalta elatusapu on ulosottokaaressa poikkeuksellisesti huomioitu siten, että ulosmittaus ja maksukielto ovat juoksevan elatusavun perimiseksi voimassa, kunnes velallinen on suorittanut erääntyneet erät sekä niiden lisäksi etukäteen seuraavan kuukauden elatusapumäärän, ja tekee uskottavaksi, että hän vastaisuudessa täyttää elatusvelvollisuutensa.

Elatustukilaissa on säädetty siitä, miten Kelan tulee kohdistaa elatusapuvelasta saadut suoritukset. Lain mukaan ensimmäisenä saaduista suorituksista tulee maksaa ns. lapsen osuus (elatustuen määrän ylittävä osa) ja sille kertynyt viivästyskorko kokonaisuudessaan. Vasta tämän jälkeen velkaa voidaan periä ns. valtion takautumissaatavalle eli elatustukena maksetulle määrälle.

Elatusavun perintää koskevat säännökset uudistettiin vuoden 1999 alusta voimaan tulleella lainsäädännön uudistuksella (673/1998). Em. säännösten uudistamisesta antamassaan mietinnössä (LaVM 4/1998) lakivaliokunta totesi, että perinnän tehostaminen oli hallituksen esityksessä viety niin pitkälle, kuin sitä voidaan elatusvelvollisen muiden velkojien ja elatusvelvollisen itsensä kannalta pitää kohtuullisena.

 

Helsingissä 14.7.2017 Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko

 

 

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katja Taimelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 292/2017 vp:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy ikäihmisten turvallisuuden ja turvallisuudentunteen parantamiseksi ja mihin muihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä kaltoin kohdeltujen vanhusten aseman tunnistamiseksi ja parantamiseksi?

 

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallitus kehittää koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää siten, että se tunnistaa kaikkien ikä- ja asiakasryhmien erityiset tarpeet ja pystyy tarjoamaan niihin vastaavan palvelujen kokonaisuuden.

Iäkkäiden osalta palvelujärjestelmän kehittäminen tällä hallituskaudella tapahtuu erityisesti kärkihankkeen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa avulla. Kotona asuvien iäkkäiden palvelujen kehittäminen niin, että kotona on turvallista asua, on kärkihankkeen keskeisiä tavoitteita. Palvelutarpeisiin, kuten kaltoin kohteluun, vastaamiseksi kärkihankkeessa kehitetään asiakas- ja palveluohjauksen mallia. Sen keskeisenä ominaisuutena on, että asiakas tai muu iäkkään palvelutarpeesta yhteyttä ottava henkilö voi ottaa yhteyttä yhteen paikkaan/numeroon, josta palvelutarpeiden arvioiminen ja tarvittaviin palveluihin ohjaus koordinoidaan ja organisoidaan.

Hankkeessa kehitetään alueellisia omais- ja perhehoidon keskuksia, joiden henkilökunta voidaan kouluttaa tunnistamaan omaishoitotilanteissa esiintyvää kaltoin kohtelua ja puuttumaan siihen. Hallitusohjelmaan sisältyy myös merkittävä määräraha omaishoidon parantamiseen. Erityisesti tarkoituksena on tukea omaishoitajien jaksamista esimerkiksi heille suunnatuilla terveystarkastuksilla. Omaishoitajille suunnatut tukipalvelut voivat osaltaan estää lähisuhteissa tapahtuvaa kaltoin kohtelua.

Myös muissa hallituksen kärkihankkeissa on elementtejä, joilla vahvistetaan ennaltaehkäisevää työotetta, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään yksinäisyyttä. Näillä toimilla voidaan ehkäistä ennalta ajautumista hyväksikäyttö- ja väkivaltatilanteisiin.

Monissa hallituksen toimenpiteissä korostetaan teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä palveluissa. Esimerkiksi kotihoidon etäyhteysmahdollisuus iäkkään henkilön kotiin voi ehkäistä kotona tapahtuvaa kaltoin kohtelua.

Julkisin varoin tuetaan lisäksi kolmannen sektorin toimintaa, kuten auttava puhelin ja vertaistukiryhmät, jotka vastaavat kaltoin kohtelua kokeneiden iäkkäiden tarpeisiin. Samoin julkisesti rahoitetaan hankkeita, joissa kehitetään heitä tukevia toimintatapoja.  

 

Helsingissä 3.7.2017 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula