Katja Taimela

katjan23

Yhteystiedot

Katja Taimela
katja.taimela@eduskunta.fi
Puhelin 050 512 2629 ja 09 432 3154

Avustaja: Antti Kotti
antti.kotti@eduskunta.fi
Puhelin 0400 443 636

 

Tervetuloa sivuilleni!

 

Käy peremmälle ja löydät rautaisannoksen minusta, ajatuksistani ja tekemisistäni. Jos jokin asia jää epäselväksi tai haluat muuten ottaa yhteyttä, älä turhaan ujostele. 

 

Tilaa uutiskirje! Lähetän kerran kuukaudessa sähköpostilla kuulumisia eduskunnasta. Jos haluat mukaan kirjeen postituslistalle, laita siitä viestiä: antti.kotti@eduskunta.fi

 

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että hoitohenkilökunnan turvallisuus voidaan taata?


Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Väkivalta ja väkivallan uhka on yleinen ilmiö, jota sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö kohtaa
työssään. Väkivaltaisesti käyttäytyvät asiakkaat on kasvava haaste, johon tulee puuttua ennalta,
jotta väkivallan uhka vähenee. Velvollisuus väkivallan uhan hallintaan on ennen kaikkea
työnantajilla. Työnantajan toimenpiteiden lisäksi tarvitaan myös työntekijöiden ja työterveyshuollon
aktiivista osallistumista ja yhteistyötä. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työ on
järjestettävä niin, että väkivalta ja sen uhka pystytään mahdollisuuksien mukaan ehkäisemään
ennalta. Väkivallan uhkaan liittyy myös työturvallisuuslain yksintyöskentelyä koskeva säännös.
Työsuojeluviranomainen valvoo työnantajien toimintaa. Väkivallan uhan valvonta on osa psykososiaalisen
kuormituksen valvontaa, jota valvotaan kaikilla toimialoilla vuosina 2016-2019.
Väkivallan uhkaa on valvottu mm. osana valtakunnallista yksityisen sote-alan valvontahanketta.
Hankkeessa on havaittu, että valtaosa yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoista on
huolehtinut työturvallisuuslain mukaisesti väkivallan uhkaan varautumisesta. Hankkeessa tehdyillä
1400 työsuojelutarkastuksella on todettu, että noin 60 %:lla tarkastetuista työpaikoista
väkivallan uhan vaarat on tunnistettu ja niiden hallinta on lain edellyttämällä tasolla. Työpaikoille,
joilla on todettu olevan puutteita, on annettu velvoitteita työnantajille sekä väkivallan
uhan tunnistamisesta että hallinnasta. Puutteita on mm. ollut menettelytapaohjeissa, perehdyttämisessä,
turvalaitteissa ja vaaratilanteiden seurantajärjestelmässä. Vaaratilanteita syntyy usein
terveydenhuollon työssä yllättäen, mutta ei yllätyksenä. Alalla on tyypillistä, että väkivallan
uhasta keskusteltaessa keskustellaan asiakkaiden sairauksista tai muista harkintakykyä heikentävistä
ominaisuuksista. Tavoitteena työssä tulee aina olla uhkatilanteen ennakointi ja nollatoleranssi
väkivaltatilanteille.
Työsuojeluviranomaiset myös tutkivat vakavia työtapaturmia, kuten väkivaltatapaturmia. Tutkinnan
tarkoituksena on selvittää mahdollisuudet estää samankaltaisten tapaturmien toistuminen.
Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt fyysisen väkivallan ja sen uhan valvontaan työsuojeluviranomaisille
valvontaohjeen vuonna 2015, joka tullaan päivittämään ensi vuonna.
Työsuojeluvalvonnan tavoitteena on työntekijöihin kohdistuvan väkivallan ja sen uhan aiheuttaman
kuormittavuuden entistä parempi hallinta. Työpaikoilla tulee panostaa ennakoivasti uhkaavien
tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän
turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa. Lisäksi tarvitaan toimintaohjeet väkivaltatilanteiden
seurausten hoitamiseen ja turvallisuusjärjestelyjen ja –laitteiden toimivuuden säännöllistä
tarkistusta.
Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen. Tehtäviinsä liittyen poliisi on lähes
päivittäin tekemisissä sosiaali- ja terveystoimen toimijoiden kanssa, mm. turvallisuuteen liittyvissä
kysymyksissä.
Terveydenhuollon organisaatiot ovat palkanneet vartijoita sairaaloihin ja terveyskeskuksiin.
Näihin liittyviä hyviä käytänteitä tulee edelleen kehittää. Pienten paikkakuntien terveysasemilla
ja etenkin kotihoitotyyppisissä (yksintyöskentely) tehtävissä joudutaan poliisin saatavuuden
osalta turvautumaan yleiseen hälytysnumeroon, johon soittamisen yhteydessä on tärkeää kuvata
tilanteen vakavuus, jotta asiaan voidaan reagoida sen edellyttämällä tavalla.
Erityisesti ensihoidon osalta on käyty keskustelua, voisiko rikoslain muutoksella olla väkivaltatapauksia
ennaltaehkäisevää vaikutusta. Rikoslain rangaistussääntelyn soveltuvuuden kannalta
ratkaisevaa ei ole teon kohteen asema virkamiehenä. Väkivallan tekeminen on säädetty rangaistavaksi
rikoslain yleisissä pahoinpitelyrikoksia koskevissa säännöksissä. Pahoinpitelystä ja törkeästä
pahoinpitelystä voidaan tuomita vankeusrangaistukseen. Tuomioistuinten on määrättäessä
rangaistusta pahoinpitelystä otettava huomioon seikat ja teonpiirteet, jotka vaikuttavat rangaistusarvoon.
Esimerkiksi pahoinpitelyn kohdistaminen työtehtävää suorittavaan, joka sen
vuoksi on haavoittuvassa tai puolustuskyvyttömässä asemassa, voi olla tällainen huomioon otettava
seikka. Rikoslain rangaistussäännösten muuttamisella ei itsessään olisi suoraa vaikutusta
ensihoidon henkilöstön työturvallisuuteen.
Sosiaali- ja terveystoimen taholta poliisilta pyydettyjen virka-aputehtävien määrä on kasvanut
viime vuosina. Näiden lisäksi poliisipartioita sitoo lisääntyneet mielenterveyteen liittyvät virkaaputehtävät.
Poliisi on kyennyt, tehtäviä priorisoimalla, säilyttämään kiireisimpien hälytystehtävien
toimintavalmiusajan lähes ennallaan. Poliisin partiot kohdentuvat käytännön syistä johtuen
sinne, missä niitä todennäköisimmin tarvitaan. Tästä aiheutuu viiveitä etenkin palvelutason kannalta
haasteellisilla ja harvaan asutuilla alueilla. Ensi vuoden talousarvioesityksessä esitetään
poliisin toimintaa vahvistamaan 3,3 miljoonan euron lisämäärärahaa näihin tehtäviin. Lisämääräraha
vastaa esimerkiksi kymmenien poliisien vahvistusta vasteaikojen lyhentämiseen.
Helsingissä 4.12.2018
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila