Katja Taimela

Kirjoitukset

Suomalainen järjestökenttä vaikuttaa moneen ja sen merkitys yhteiskunnalle on valtava. Kolmannen sektorin toimintaa arvostetaan juhlapuheissa, mutta käytännön tasolla se otetaan itsestäänselvyytenä. Järjestöille ollaan aika ajoin lähinnä säästösyistä vyöryttämässä tehtäviä, jotka kuuluvat julkisen sektorin toimialaan.

Suomen noin 10 000 sosiaali- ja terveysjärjestön jäseniä on 1,3 miljoonaa, joista merkittävä osa on toimintaan sitoutuneita vapaaehtoistyöntekijöitä. On todettu, että jokainen sote-järjestötyöhön sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin. Pelkästään sote-järjestöissä tehdään noin 21 000 henkilötyövuotta vastaava määrä vapaaehtoistyötä vuosittain. Sen korvaaminen palkkatyöllä tulisi erittäin kalliiksi.

Lue lisää...

Turun Sanomien 20.2.2018 julkaiseman artikkelin mukaan jopa joka kymmenes nuori on ollut psykiatrisessa hoidossa. Suurimmat syyt nuorten psykiatrisen hoidon taustalla ovat masennus ja ahdistuneisuus. Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat edelleen yhteiskunnassa kipeä asia ja monesti kynnys avun hakemiseen on korkea. Mielenterveysongelmista ei oikein kehdata puhua. Silti asia koskettaa monia meistä. Tutkimusten mukaan joka toinen meistä kokee elämänsä aikana mielenterveyden häiriöitä ja masennukseen sairastuu joka viides.  

Lue lisää...

Sipilän hallitus uudistaa työttömyysturvaa ns. aktiivimallilla. Totuttuun tapaan, kun tämä hallitus uudistaa, se tarkoittaa heikommassa asemassa oleville kylmää kyytiä. On kuvaavaa, että hallituksen esityksen perusteluissa aktiivimallin käyttöönoton arvioidaan kasvattavan toimeentulotukimenoja 10 miljoonalla eurolla.

Aktiivimalli perustuu siihen, että mikäli työtön ei täytä hallituksen määrittelemiä aktiivisuusehtoja, hänelle asetetaan yksi omavastuupäivä kuukaudessa seuraavan 3 kuukauden ajan. Omavastuu toteutetaan pienentämällä etuutta 4,65 prosenttia maksupäivää kohden. 

Lue lisää...

Laki liikenteen palveluista tai tuttavallisemmin Liikennekaari astuu ensimmäisen vaiheensa osalta voimaan heinäkuussa taksiliikenteen vapautumisen myötä. Kävimme uudistuksesta melkoisen taiston esityksen eduskuntakäsittelyssä. Esitimme, että totaalisen hajota ja hallitse –etenemistavan sijaan olisimme lähteneet kehittämään nykyistä maailman parasta taksijärjestelmää nykyisen järjestämistavan ja sääntelyn pohjilta.

Uudistuksen keskiössä pitäisi pitää asiakas ja taksipalvelun tarjoaja. Asiakas haluaa laadukasta ja luotettavaa palvelua kohtuuhintaan silloin kun sitä tarvitsee. Taksiyrittäjä ja taksikuski tarvitsevat kilpailutilanteen, jossa on reilut pelisäännöt ja mahdollisuus saada säällinen korvaus työstään. Nyt uudistuksen taustalla ovat aivan muut kuin nämä mainitut lähtökohdat ja seurauksena pahimmillaan melkoinen sekamelska, jossa puliveivarit vievät leivän ammattilaisten suusta ja kyytien mielivaltainen hinnoittelu yllättää pahaa aavistamattoman asiakkaan.

Lue lisää...

Suomen menestys perustuu korkeatasoiseen koulutukseen. Meille on rakennettu vuosikymmenten aikana vahva koulutusjärjestelmä, jonka erinomaisia tuloksia hämmästellään maailmalla. Hiljalleen koulutukseen on kuitenkin syntynyt uudistamistarpeita mm. työelämän kasvavien ja muuttuvien osaamisvaatimuksien, osaamistason laskun, motivaatiokadon, koulutuksellisen taso-arvon murentumisen, koulutustason heikentymisen ja resurssipulan myötä.

Nämä paineet on tunnistettu jo vuosia sitten. Nyt niiden pohjalta suunniteltu ammatillisen koulutuksen reformi on etenemässä. Laadukas toisen asteen koulutus takaa yrityksille niiden tärkeimmän kilpailuvaltin: osaavan työntekijän. Koulutus lisää tuottavuutta, ja se on paras vakuutus työmarkkinoiden riskejä vastaan. Samalla koulutus on tehokas keino vähentää eriarvoisuutta ja pitää kaikki mukana yhteiskunnassa.

Lue lisää...