Katja Taimela

Tapio Äyräväinen kirjoitti (SSS 7.10.2018), että hallitus olisi antanut esityksen puun polttamisen kieltämisestä takoissa ja kiukaissa. Yhteydenottojen määrästä päätellen Äyräväinen tavoitti selvästi yhden kansan syvien rivien herkistä kipupisteistä. Kirjoitus pelottelee kuitenkin asioilla, jotka eivät ole totta. Tällä kertaa Äyräväisen kynä tupruaa savua ilman tulta.

Huoli ei sinänsä ole uusi, vaan julkisuudessa on aika ajoin esiintynyt huolia aikeista kieltää puun pienpoltto lainsäädännöllä. Näin ei olla tekemässä. Sen sijaan puun pienpolton aiheuttamia terveyshaittoja on tarpeen vähentää. Ilmansaasteisiin menehtyy vuosittain ennenaikaisesti noin 2 000 suomalaista. Tämän haasteen suurin syyllinen ovat pienhiukkaset, joiden suurin lähde tällä hetkellä on puun pienpoltto. Pienpolton suhteellinen osuus tulee kasvamaan vuoteen 2030 mennessä, koska muiden päästölähteiden eli tieliikenteen, työkoneiden, teollisuuden ja energiantuotannon päästöt vähenevät lainsäädännön keinoin.

Pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen on olemassa tehokkaita konsteja. Keskeisinä keinoina nähdään tietoisuuden lisääminen hyvistä sytytys- ja polttomenetelmistä sekä teknologian kehittäminen. Esimerkiksi uusien kiukaiden, takkojen ja lämmitysjärjestelmien kohdalla päästövaatimuksia voidaan tiukentaa, mutta tämä koskisi vain uustuotantoa.

Kuluttaja voi vaikuttaa päästöihinsä käyttämällä puhtaita ja kuivia puita hyvin toimivassa pesässä sekä huolehtimalla hormiensa asianmukaisesta nuohouksesta. Viime mainitun kohdalla todelliseksi ongelmaksi saattaa muodostua eduskunnan käsittelyssä oleva hallituksen esitys pelastuslain muuttamiseksi, joka laittaa nuohoustoiminnan myllerrykseen. Sen myötä piirinuohousjärjestelmästä luovutaan ja rakennuksen omistaja tai haltija tilaa jatkossa nuohouksen haluamaltaan yrittäjältä.

Samalla piirinuohousjärjestelmään kuuluneet säännölliset muistutukset nuohoamisesta jäisivät saamatta ja vastuu nuohouksen järjestämisestä määräajoin kohdistuu käytännössä entistäkin vahvemmin pelkästään asunnon omistajalle tai haltijalle. Tämä sisältää riskejä siitä, että nuohouksia laiminlyödään nykyistä useammin. Tällä on merkittäviä vaikutuksia paloturvallisuuteen erityisesti tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja ihmiset asuvat kodeissaan yhä pidempään.

On myös mahdollista, että harvaan asutuille alueille ei synny nuohousalan yritystoimintaa, mikä vaikeuttaisi palvelun saamista. Lisäksi hinnoittelun vapauttaminen johtanee todennäköisesti nuohouspalvelun hintojen korotuksiin haja-asutusalueella, mikä on omiaan vähentämään nuohouspalveluiden käyttöä.

Se, että yhteiskunnassa huolehditaan ympäristöstä ja terveellisestä hengitysilmasta tuoreimman tutkimustiedon pohjalta, ei ole pois keneltäkään, vaan päinvastoin. Meistä jokainen voi siis jatkossakin nauttia takkatulen lämmöstä tai puukiukaan löylyistä entiseen tapaan.